Mitä opimme jäämies Ötzistä?

Ötzin tarina on huimaava, 5000 vuotta vanha. Voiko siitä löytää intoa tähän päivään?

Mitä et tiennyt jäämiehestä nimeltä Ötzi! Tai Otz(i)!

Ötzi ei ollut mikä tahansa jäätynyt ukko, vaan melkoinen seikkailija ja historian mysteeri. Jäätikkö Italiassa piilotti tämän kaverin 5300 vuoden ajan, kunnes saksalainen retkeilijäpariskunta löysi hänet vuonna 1991. Otz oli ehjä ja no, hyvin säilynyt yli 5000 vuotias heppu. Ja kiehtoi/kiehtoo ihmisten ja tutkijoiden mieltä.

Aluksi ajateltiin, että Ötzi oli paleltunut kuoliaaksi, mutta arvatkaa mitä? Vuonna 2001 selvisi, että tällä kaverilla oli nuolenkärjen osuma olkapäässään, mikä oli rikkonut tärkeän verisuonen. Hän oli ilmeisesti joutunut nujakkaan, joka sai hänet lopulta nurin. Silloin tai tuskallisemmin verenhukkaan tai -myrkytykseen myöhemmin.

Ötzin ruumis paljasti paljon enemmän kuin pelkän taistelun tuoksinat.

Hänellä oli paha nivelreuma, vatsahaava, suolinkaisia, sappikiviä ja mustuneet keuhkot. Mädäntyneet hampaat. Varpaansa oli paleltuneet, kylkiluita murtunut, ja hänellä oli jopa ikivanhaa borrelioosia, mikä tekee hänestä varhaisimman tunnetun borrelioositapauksen.

Mutta ei hän pelkkää romua ollut, vaan Ötzi oli 45-vuotias ja sitkeä sissi. Siitepölytutkimukset paljastivat, että hän oli vuorikiipeilijä, paineli minne tykkäsi ylös-alas vuortenrinteitä. Hurja suoritus, täytyy myöntää!

Eikä siinä vielä kaikki. Ötzin matkassa oli seikkailua ja jännitystä. Hän oli ehkä heimopäällikkö, hänen hiuksissaan oli paljon kuparia ja arsenikkia ja hänellä oli mukanaan kuparikirves. Se oli peräisin Toscanasta, jotain 500 km päästä! Ötzilta löytyi jälkiä kannabiksesta hänen arvokkaista työkaluistaan, komeista nahkaisista vaatteistaan ja ruoansulatusjärjestelmästään. Ja hänellä oli 61 tatuointia! Eikö kuulostakin vähän kuin vanhanajan rock-tähdeltä tai joltain menneisyyden todelliselta Rambolta?

Joten mitä me olemme oppineet tästä upeasta Ötzistä? Hän oli kova jätkä, joka ei antanut periksi sairauksista huolimatta. Hän oli seikkailija, joka kiipesi vuorilla ja kiersi ympäriinsä tekien kauppaa keihäänkärjistä ja ties mistä. Söi leipää, kasviksia ja lihaa. Eli hän oli myös paljon monimutkaisempi persoona kuin miltä aluksi näytti. Niinpä, hän on todellakin jättänyt itsestään jäljen jopa yli 5000 vuoden päähän meidän ihmeteltäväksemme. Ötzi on matkannut aikojen halki ja lepää nyt häntä varten rakennetussa pakasteholvissa Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa Bolzanossa Italiassa. Vuonna 2013 itävaltalaiset tutkijat löysivät Ötzin perimää 19 elossa olevalta mieheltä. Huikeaa sekin. Olisikin hurjaa polveutua jäämies Ötzistä! Mutta koska sitä ei monelle ole suotu, niin…

Mistä sinä haluat tulla muistetuksi? Mitä sinusta jää? Ei tarvitse mennä niin hurjiin juttuihin, kuin Ötzin elämä, mutta…?

Aloitan kolmella omalla ajatuksellani:

Aion jättää jälkeeni mahdollisimman monta yhteiskirjaa, joiden avulla niihin kirjoittaneet jäävät kirjoihin ja kansiin ja saavat tarinansa julki.
Tahdon elää tarinoiden piirissä. On ne sitä, että elää hetkessä ja kokeilee uutta, josta syntyy tarinoita tai sitten teatteria, kirjoja ja musiikkia tai jotain muuta. Elämäntarinoita, kasvutarinoita, ammattilaistarinoita, iloisia ja surullisia tarinoita. Lyhyitä ja pitkiä tarinoita. Faktaa, fiktiota. Vanhaa ja uutta.
Haluan olla se, joka rohkaisi ja kannusti, joka auttoi ja antoi, sai ja teki. Jolle hyväntekeminen ja hauskuus sopivat yhteen. Jonka seurassa voi olla rennosti oma itsensä. Joka ei kieltäydy lasillisesta ystävän kanssa tai jätä heittäytymättä seikkailuun.

Oletko ajatellut, että kertoisit tarinasi?

Miten voin auttaa?

Categories: henkilöbrändi